Virtaama ja nostokorkeus: mikä on toimintapiste

Pumpun ilmoitettu maksimivirtaama ja maksiminostokorkeus eivät toteudu yhtä aikaa. Todellinen tuotto luetaan pumppukäyrältä siitä kohdasta, jossa pumpun käyrä ja putkiston vastus kohtaavat.

Pumppukäyrä

Valmistaja julkaisee jokaiselle mallille käyrän, jossa pystyakselilla on nostokorkeus (m) ja vaaka-akselilla virtaama (l/min tai m³/h). Käyrä laskee oikealle: mitä suurempi virtaama, sitä pienempi nostokorkeus. Siksi ilmoitettu "enintään 9 m" ja "enintään 13 m³/h" ovat käyrän ääripäät, eivät yhtaikainen lupaus.

Mistä nostokorkeus muodostuu

Nostokorkeus ei ole pumpun asennussyvyys. Se on pumpun tuottama energia nestepatsaan korkeutena, ja se muodostuu kolmesta osasta:

  • Geodeettinen korkeusero – imupuolen ja painepuolen nestepintojen tai purkupisteen korkeusero. Suljetussa järjestelmässä tämä voi olla nolla.
  • Paine-ero – järjestelmän vaatima käyttöpaine purkupisteessä sekä mahdollinen säiliöiden välinen paine-ero (esim. painesäiliö tai sadetin, joka vaatii tietyn paineen).
  • Virtaushäviöt – putken pituudesta, halkaisijasta, karheudesta, mutkista, venttiileistä ja suodattimista syntyvä painehäviö. Häviö kasvaa jyrkästi virtaaman kasvaessa.

Imupuolella on lisäksi otettava huomioon pumpun vaatima tulopaine (NPSH), jotta neste ei ala kiehua juoksupyörän imuaukossa. Tämä rajoittaa erityisesti pintapumpun imukorkeutta ja lämpimän nesteen pumppausta.

Vastuksen tarkka laskenta tehdään putkivalmistajan häviötaulukoilla. Karkeat peukalosäännöt johtavat helposti alimitoitukseen pitkillä linjoilla, joten pitkissä vedoissa kannattaa pyytää laskenta.

Toimintapiste

Kun putkiston vastuskäyrä piirretään samaan kuvaan pumppukäyrän kanssa, leikkauspiste on toimintapiste: se kertoo, paljonko pumppu todella tuottaa juuri tässä kohteessa.

Toimintapisteen tulee osua valmistajan ilmoittamalle sallitulle toiminta-alueelle ja mahdollisimman lähelle parhaan hyötysuhteen pistettä (BEP, best efficiency point). Valmistaja määrittelee sallitun alueen kullekin mallille; sen ulkopuolella käyvä pumppu kuluttaa enemmän energiaa, voi kärsiä kavitaatiosta tai värähtelystä ja kuluu nopeammin. Emme arvioi aluetta yleissäännöllä, vaan luemme sen kyseisen pumpun käyrältä ja valmistajan valintatyökalusta.

Mitä tarvitsemme, jotta voimme laskea toimintapisteen

  • Tarvittava virtaama (l/min tai m³/h)
  • Geodeettinen nostokorkeus (m)
  • Putken pituus, halkaisija ja materiaali
  • Merkittävät mutkat, venttiilit ja takaiskuventtiili
  • Käyttötapa: jatkuva vai ajoittainen

Lähetä nämä tiedot mitoituslomakkeella, niin vertaamme ne valmistajan käyriin. Jos tiedot eivät riitä, pyydämme tarkennusta emmekä arvaa.